Domingo

Kiva sää, puolipilvinen just sopiva pikku kävelylenkille. Mennään läheisen kukkulan ympäri, lähdetään kartan kohdasta, jossa lukee Kukka ja kuljetaan myötäpäivään tien viertä vihreää viivaa seuraten. Kuvia otetaan noin suunnilleen merkityissä kohdissa. Aikaa kulutetaan usein pysähdellen ja maisemia kiikaroiden kaksi tuntia.

 

Näin kaunis, kaunis kukka on viime viikon aikana puhjennut kotitien varteen.

 

Uima-altaan mutkassa on aika komea tuijaseinämä, liekö puutarhuri toteuttanut taiteellisuuttaan;)

Tuolta "jostain" lähdettiin . . .

. . . ja tämä kukkula kierretään.

Pelargoniasta on kasvanut oikea pensas

 

Kulkusuunnasta riippuen tässä kohdassa täytyy joko jarruttaa, risteys lähestyy,  tai painaa kaasua päästäkseen suht jyrkästi ylös ja vielä kääntääkin jyrkästi:)

 

Tässä on aika tiukka paikka kun tulee vasemmalta Benitachellista, pitää siis kääntyä oikealle tuon aidantapaisen "kulman" ympäri, ja ottaa vauhtia päästäkseen tuon edellisen kuvan mäen ylös. Ja ihan sama kumpaan suuntaan tästä lähtee niin saa olla tosi varovainen kun molemmissa suunnissa on jyrkät mutkat eikä tulevia autoja näe "hyvissä ajoin".

Tuossa edessä on liikennepeili, josta voi pikkusen arvella tilannetta ja kun tästä päättää mennä niin sitt on mentävä, ei auta jäädä miettimään. Iso kivi on iltaisin valaistu, näkee sentään mistä kohdasta on kotiin käännyttävä. Tievaloja ei ole.

 

Useilla teillä on tuollainen muuri tmv. heti ajoradan reunassa, tilaa väistää ei ole. Tai sitten on putous jonnekin tuntemattomaan;)

 

 

Tieltä on jyrkkä putous alas, siellä on tulvavesiuoma.

 

Kas kummaa: kaivo! eikä salaperäinen lähde (kuten Font l´ Horta tai Font Santa)

 

Kaivon kuvaaminen keskeytyy koska ensin kuuluu kavioiden kopsetta ja sitten näkyviin tulee tämä hevospeli minkä olen monta kertaa terassilta nähnyt.

 

No niin, tulihan sieltä vielä pyöräilijäkin. Niitä täällä kulkee paljon, usein isoina joukkoinakin. Joskus pyöräilijän/-jöiden perässä joutuu ajamaan pitkänkin matkan ennenkuin tulee mahdollisuus ohittaa ne. Maantiepyöräily on täällä tosi suosittu laji, ehkäpä jalkapallon jälkeen seuraavaksi suosituin urheilumuoto.

 

Sitten tullaankin jo kaupunkiin. Aukiolla on yleinen lasten leikkipaikka ja toisella puolella ilmeisesti päiväkodin tms. leikkialue. Rusehtavassa talossa on kauppa: Versace Home Collection.

 

Kiertoliittymä, näitä täällä on ihan valtavasti. Ehkä ne pitäisi olla vain yksikaistaisia sillä usein, usein sisempää kaistaa käytetään ohittamiseen, suihkis vaan . . .

 

Kaupungin puut ovat vähän paljaan näköisiä kun niiden oksat on leikattu.

 

Kaupungin liikuntakeskus: pelikenttiä ja uima-allas

 

Liikuntapaikan jälkeen oikaistaan Auditorin parkkipaikan läpi niin päästään Cami dels Castellonsille. Täkäläinen pihjala kukkii, tuoksu on samanlainen, sanoisinko paha, kuten kotimaisessakin pihlajassa. Tie, jonka varrella pihlaja on, on kuvattu aikaisemmin.

 

Sama mantelipuu kuin on jo aiemminkin kuvattu mutta nyt puussa on jokunen kukka enemmän;)

 

Ja sitten ollaankin kierretty kukkula. Koska oli taas siesta-aika niin kaupungissa ei kannattanut etsiä välipalapaikkaa vaan nyt kotiin kahville;)

KS