Lunes, semana 3.

Kun kaikki muutkin niin minäkin . . . Paikallisesta akryylinlangasta tulee ihan hirveitä! Hävettää päästää käsistään tämmöstä jälkeä. Enpä enempää teekään vaikka lankaa vielä muutamaan olisi. Ajan ja vaivan tuhlaamista kun ei saa onnistunutta lopputulosta:(

 

Eka on ihan järkyttävä ja se ei tästä talosta ulos lähdekään. Langassa on nyppyhöytyviä ihan hurjasti, ja tämän "kuvio"n kanssa tietysti menni sekaisin lisäys- ja kavennuskohdissa. Rumaa jälkeä tuli. Onneksi en alkanut mitään poroja tms. hienouksia tekemään.

Toka taitaa olla paras

Kolmas on tylsä

ja neljäs on taas epätasainen, kuviossa osa silmukoista hukkuu ja osa pönöttää ulos.

 

*  *  *  *  *

Aamupäivä meni onnettomuutta seuratessa. Yhdeksän jälkeen kuulin ambulanssin vinkuvan ja katsoin miten se ajaa näissä mutkissa. Tiellä meidän risteyksessä olikin bussi ajanut pientareeseen, siis törmannyt seinämään! Satoi kaatamalla ja kaksi poliisia ohjasi liikennettä. Niillä ressukoilla ei ollut mitään sadevaatteita, pakolliset heijastusliivit kyllä näkyivät hyvin hämärässä säässä.

Aikaa kului ja kului, välillä se oli oikeinkin rankka. Yli tunnin ne siinä olivat kaksisteen, sitten tuli poliisiautolla lisää porukkaa sadevaatteissa. Mutta ei ne kaksi ressua vieläkään päässeet pois, ainakin puoli tuntia vielä ohjasivat liikennettä toisten tutkiessa ja hutkiessa;) Kyllä ne varmaan oli ihan kankeina kylmästä kun jonnekin lämpimään joskus kerkesivät. Tuulikin oli aika kova.

Bussi on valkea pieni kolmio puskien takana, matka alas on niin pitkä ettei mun kamera jaksa sinne asti kuvata ja hämärääkin oli. Muistapahan itse tästä kuvasta mitä oli tekeillä.

Kului vielä piiiitkän aikaa ennenkuin hinausauto saapui. Lopulta bussi vietiin pois. Lähemmäs neljä tuntia tuo operaatio kesti.

KS