* tuulettaa*  * aaltoja* !! Jee! SE on nyt valmis!

Langan ostin Ogelista, poistotarjouksesta edullisesti. Mukamas riittävästi. Neuleen edetessä ja suunnitelman muuttaessaan muotoaan lanka näytti uhkaavasti loppuvan kesken:(  Noh, ei hätää, neuleystävät riensivät apuun ja sain ostettua 2 kerää lisää. Metriäkään ei jäänyt!

Lanka: Gjestal Knopp, 100 % merinovilla, harmaata 450 g ja mustaa n.30 g.

Puikko: Addin pyöröt 3.0, monenmittaista oli yhtäaikaa työssä kiinni. Hyvä, että on riittävä valikoima puikkoja;)

Neule on kokonaan omaa suunnitelmaa, "ylhäältä-alas-raglan". Aloitin mallitilkulla, laskin tarvittavat silmukat, loin silmukat ja neuloin kauluksen. Päärmeen kiinnitin neulomalla sen luontisilmukoihin ja siitä sitten jatkoin. Ehkä seuraavalla kerralla kuitenkin ompelen päärmeen, tuolla tavalla "sauma" on kuitenkin ehkä hieman paksu.

 

Olen aika huono kaikenlaisissa laskutoimituksissa ja löysin netistä erinomaisen avun yläosan silmukoiden laskemiseen! Täällä on laskukone: sille annetaan kaikki tarvittavat tiedot ja Kliks , vastauksena on silmukkamäärät ja lisäykset ja ohjekin siinä tulee! Sieltä löytyy myös toisenlaisille hihoille laskin. Suosittelen. Vartalo-osassa on pilkkuneuletta, pilkut harvenevat helmassa. Hihat ovat sileätä neuletta.

 

Sitten tuli kuvion neulomisen paikka. Olin päättänyt neuloa "juoksevan koiran". Tätä kuviota ei niin vaan netistä löytynytkään. Lopulta otin sen jostain englannin syövereistä antiikin ajan kuvioista kertovan kirjan aukeamalta. Eipä silläkään saanut tehtyä neulekaaviota tällä ohjelmalla. Pitäisi olla niin selkeä ja todella yksivärinen kuva minkä tuonne antaa, että saisi hyvän kaavion. Nämä tekniset silmät on niin tarkkoja, että kuvastani se luki monta harmaan sävyä ja tulos oli mitä oli. Lopulta piirsin ruutupaperille kaavion joulupukilta saamaani suunnittelukirjaan, A Knitters journal. Vyötärössä kuvio on "kahden silmukan" ja hihoissa "yhden silmukan" kokoinen.

 

Kuvion jälkeen sitten vaan posottelin niin pitkälle kuin uskalsin ajatellen langan riittävyyttä, välillä lisäsin silmukoita (A-linja oli tähtäimessä). Pikkusen liian pitkään neuloin, helmapäärme jäi hieman kapeaksi ja päättely piti tehdä langanpätkillä. Päärmesaumaa varten olin onneksi ottanut lankaa sivuun ja ompelemiseen käytin halkaistua lankaa niin se riitti just ja just. Neule itsessään on saumaton mutta kyllä tuota ommeltavaa sitten oli ihan omiksi tarpeiksi noissa päärmeissä.

Vielä piti tehdä pikku jippo.

Elizabeth Zimmermannin kirjasta Knitting Without Tears katsoin ohjeen Foney Seam - valesaumaan. Aikas kiva tuokin on.

 

Olen oikein tyytyväinen tuotokseeni. Monta asiaa teen varmaankin toisin seuraavalla kerralla mutta pikkuvirheistähän vaan oppii. Eikä virheitä tule jos ei tee mitään.

Nyt en saanut kuvattua tunikaa päälläni, lisään sellaisen kuvan kunhan kuvaaja löytyy.

KS